Aimo Hattula
Pioneerimuseon tie Korialta Miehikkälään
Pioneerimuseo Korialla
Aloite Pioneerimuseon saamiseksi Korialle on jo vuodelta 1929, jolloin myös ensimmäiset esineet tallennettiin pioneerien Hakku-lehden arkistohuoneeseen. Hakku -lehtihän perustettiin vuonna 1923. Sota koetteli myös pioneerimuseoesineistöä ja suurin osa tavaroista hävisi sotien aikana.
Heti rauhan tultua esineitä alettiin kuitenkin kerätä uudelleen. Niitä varten saatiin hankituksi parakki, johon esineistö sijoitettiin. Näin Pioneerimuseo avasi varsinaisesti ovensa 12.5.1945 Korian kasarmialueella. Siitä tuli ensimmäinen aselajimuseo. Museon esineistö karttui 1950- ja 1960-luvuilla suureksi ja sisälsi paljon arvokasta aselajin perinnettä.
Kun museotilat kävivät epäkäytännöllisiksi ja pieniksi, Korian Pioneerikilta, Korian toimiupseerikerho ja Korian upseerikerho rakensivat suurimmaksi osaksi talkoo- ja keräystyönä 1970-luvun alkupuoliskolla uuden museorakennuksen Korian kasarmialueelle. Uuden museorakennuksen avajaisvuonna 1975 perustettiin Pioneeriaselajin Liitto ry, joka on ollut sen jälkeen keskeisin taho museosta huolehtimisessa ja sen edelleen kehittämisessä.
Valtakunnnallisen aselajimuseon status
Virallisesti Pioneerimuseo sai koko maata kattavan aselajimuseon statuksen puolustusministeriön päätöksellä 24.3.1987. Museoesineistön omistaa pääosin Sotamuseo, joka on luovuttanut sitä koskevan hallintaoikeuden Pioneeriaselajin Liitto ry:lle.
Korialla Pioneerimuseo ehti täyttää tehtävänsä 50 vuotta. Kymen Pioneeripataljoonan muutettua 1994 Vekaranjärvelle museotoiminta hiipui ja alkoi Pioneerimuseon henkiinjäämiskamppailu. Pienesineistö varastoitiin Korian vanhaan museoon ja isot esineet Kouvolan vanhalle kasarmialueelle sekä varastoihin että ulkosalle. Syntyi melkoinen turvallisuusriski arvokkaalle esineistölle.
Kouvola sijoituspaikaksi - ei sittenkään!
Varuskuntien kokemien muutosten seurauksena Pioneeriaselajin Liitto ry ryhtyi yhdessä paikallisten yhdistysten kanssa etsimään Pioneerimuseolle uutta sijaintipaikkaa ensin Korian, Kouvolan ja Keuruun alueilta. Kouvolan kaupunki päätti ottaa Pioneerimuseon hoidettavaksi ja esineistön hallinta siirrettiin Kouvolan kaupungille. Museotutkija Armi Oinonen aloitti ja sai hyvään vauhtiin esineistön luettelointityön. Nähtävästi, kun Pioneerikoulukin siirtyi Kouvolasta Keuruulle, Kouvolan kaupunki perui päätöksensä Pioneerimuseon ottamisesta. Näin Pioneeriaselajin Liitto ry:n piti uudelleen aloittaa eri paikkakuntavaihtoehtojen kartoittaminen.
Yhteys Salpalinjaan ja Miehikkälään
Museon sijoitusselvityksessä erääksi vaihtoehdoksi nousi Pioneerimuseon siirtäminen Salpalinjan läheisyyteen. Onhan linnoittaminen yksi osa pioneeritoimintaa ja Salpalinja uudempaan linnoitushistoriaan liittyvä merkittävä ja tärkeä rakennuskohde.
Tämän suunnan selvitykset aloitettiin Liiton johtokunnan tutustumiskäynnillä Miehikkälään 27.10.2000. Salpalinjamuseo ja sen suunnitelmat tekivät vaikutuksen johtokunnan jäseniin. Erityisen silmiin pitävää oli se vakavuus, jolla Miehikkälän kunta suhtautui Salpalinjan kehittämiseen. Tästä yhtenä esimerkkinä on Miehikkälän tarttuminen Salpafoorumissa 2000 esitettyyn Salpakeskushankeideaan. Pioneeriaselajin Liitto näki eri toimijoiden yhteistyöllä syntyvän merkittäviä synergiaetuja. Lähietäisyydellähän Virolahden puolella oli toiminnassa myös Bunkkerimuseo ja Salpalinjan perinneyhdistys oli perusteilla.
Kun edellä mainittujen seikkojen ohella Miehikkälän kunnasta jäi varsin positiivinen kuva Liiton johtokunnan jäsenille, Pioneeriaselajin Liitto ry päätti 14.12.2000 esittää Miehikkälälle Pioneerimuseon sijoittamista Salpalinjamuseon välittömään läheisyyteen. Miehikkälän kunnanhallitus teki positiivisen kannanoton 22.1. 2001 Pioneerimuseon sijoittumisesta Miehikkälään ja antoi Pioneerimuseoasian valmistelun Salpalinja-museotoimikunnalle. Sen jälkeen Pioneeriaselajin Liitto ry ryhtyi valmistelemaan Pioneerimuseon saamista Miehikkälään.
Ilkka Länsivaara hankkeen vetäjäksi
Liitto sai museoprojektiin mukaan evl. Ilkka Länsivaaran, josta tuli myös Pioneerimuseotoimikunnan puheenjohtaja keväällä 2002. Arviomme kunnan vakavuudesta Salpalinjan suhteen sai myös vahvistusta, kun Miehikkälä julisti aatekilpailun Salpalinja-keskuksen ja lähialueiden kehittämisestä vuoden 2001 lopulla. Kilpailuaika oli noin puoli vuotta.
Kouvolan kaupungin kanssa tehtiin sopimus museoesineistön hallinnan siirtymisestä Pioneeriaselajin Liitolle 17.1.2002. Kun neuvottelimme museoasioista Miehikkälän kunnan kanssa 14.2.2002, kuulimme valmisteilla olleen Salpalinjakeskuksen suunnitteluhankkeesta tulevan pian ratkaisuun.
Pienesineistö siirrettiin vuoden 2002 maaliskuussa Korialta vuotavien kattojen alta Miehikkälään, josta onnistuttiin vuokraamaan Työväentalon tilat esineistön varastointiin. Evl. Ilkka länsivaara ja kapteeni Arvo Tolmunen organisoivat siirron ja tekivät myös suurimman osan työstä. Iso kalusto jäi edelleen Kouvolaan – tosin Liiton vastuulle. Elimäen kunta purki pioneerimuseorakennuksen Korialla 7.11.2002.
Osaksi Salpakeskusta
Kymenlaakson Liiton ja Kotkan - Haminan Seudun Yrityspalvelu Oy:n rahoittamana Salpalinjakeskus -suunnitteluhanke toteutui 23.1.2002 – 28.2.2003. Hankkeesta vastasi Miehikkälän kunta ja osatoimijoina olivat Miehikkälän Salpalinja-museo, Pioneeriaselajin Liitto ry, Virolahden Bunkkerimuseo sekä Salpalinjan Perinneyhdistys ry. Hankkeessa valmistuivat kullekin osatoimijalle kehittämissuunnitelmat ja raamit yhteiselle kattohankkeelle.
Salpalinja-museolla ja Pioneerimuseolla on tavoitteena rakentaa ympärivuotisesti toimiva museoiden, matkailun ja retkeilyn keskus. Keskuksen työnimi on Salpakeskus, ja se sijoittuu Miehikkälään nykyisen Salpalinja-museon läheisyyteen. Investointivetoisesta kattohankkeesta Miehikkälän kunta on tehnyt esityksen Kymenlaakson Liitolle, joka vie asiaa eteenpäin askel askeleelta. Samalla kuitenkin Salpakeskushankkeen osatoimijat ovat käynnistäneet osahankkeidensa kehittämisen.
Pioneerimuseoprojekti etenee siten, että ensin on tarkoitus avata Pioneerimuseo väliaikaisissa tiloissa Miehikkälän kirkonkylässä. Kun Salpakeskus valmistuu siirretään valmiiksi rakennetut näyttelyt ja luetteloidut esineet uusien seinien sisään.
Rahoituspäätös Pioneerimuseon käynnistämishankkeeseen varmistunee parin kuukauden sisällä.
|
