|
Keski-Suomen Pioneerikilta 30 vuotta
Toimintavuosiltaan ”kolkyt ja risat”, mutta itsellisenä kiltana liki päivälleen 30-vuotias kilta järjesti merkkipäivänsä kunniaksi juhlatilaisuuden varuskuntakerho Viikinhovissa lauantaina 2.4.2005.
Juhlavieraat vastaanotti Pioneerirykmentin komentaja, everstiluutnantti OsmoToivanen ja killan puheenjohtajana allekirjoittanut. Tervetulomaljan kohottamisen jälkeen Ilmavoimien soittokunta, isossa kokoonpanossa ja yhdessä Jokilaakson laulajien kanssa, esitti Pioneerien taistelulaulun todella iskevästi.
Emeritus puheenjohtaja, Matti Kivimäki, loi laatimassaan historiikissä katseensa menneisiin vuosiin. Kiltatyö on joutunut toiminnassaan samanlaisten haasteiden eteen, kuin monet muutkin ansiokkaasti vapaaehtoista, yhteiskunnallista vuorovaikutusta rikastavaa työtä tekevät järjestöt. ”Veteraanit vanhenevat, eivätkä nuoret tahdo kiinnostua toiminnasta”, totesi Kivimäki.
Keski-Suomen Pioneerikilta ry on ollut näkyvimmillään järjestäessään useat Pioneerikiltapäivät Keuruulla 1980- ja 1990-luvuilla. Nämä kokoontumiset loppuivat osallistujien vähetessä ja taloudellisten velvoitteiden käydessä liian raskaiksi. Ilman hyviä yhteistyökumppaneita, tärkeimpinä Keski-Suomen Pioneeripataljoona sekä koko Keuruun varuskunta, ei kyseisiä juhlia olisi voitu jatkaa niinkään pitkään.
Uutena toiminnan muotona, jonka toivotaan innostavan nuorempiakin kiltatoimintaan mukaan, on PAL ry:lle 2000-luvulla kehitelty valtakunnallinen Pioneeri- ja suojelujotos. Kiltamme on ollut vuosittain mukana joko osallistumalla itse kisaan tai vähintään toimitsijapartiolla. Vuonna 2003 saimme kunnian organisoida koko jotoksen tukeutuen Keski-Suomen Rykmenttiin ja paikallisiin reserviläisjärjestöihin. Menestystä kiltamme on saavuttanut paitsi em. jotoksilla, niin myös aikaisempien kiltapäivien ”Pioneeritaitokisoissa” sekä ruuhisoudussa. Pioneeritarkastajan kilpikin on nyt kiltamme hallussa. ”Olemmehan saaneet siihen eniten kiinnityksiä ja kilpi odottaa uuden Pioneerimuseon avautumista, jonne kilpi on päätetty loppusijoittaa”, totesi Matti Kivimäki historiikissään.
Kenraalimajuri Ahti Vartiainen totesi juhlapuheessaan nykyisen koulutusjärjestelmän lisänneen varusmiesten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja samalla parantaneen aselajihenkeä. ”Yhteistyö- ja aselajihengen nousu näkyy selvästi kertausharjoituksissa, joihin jo varusmieskoulutuksessa yhtenäisiksi sota-ajan joukoiksi kootut reserviläiset nykyisin kutsutaan koulutuksensa mukaisessa kokoonpanossa. Tutun porukan tapaaminen on myös lisännyt kertausharjoitushalukkuutta”, mainitsi Vartiainen.
Kenraalimajuri Vartiainen nimesikin tämän yhteishengen säilyttämisen yhdeksi tärkeimmistä aselajikiltojen haasteista. ”Killat joutuvat kamppailemaan nuorten kiinnostuksesta opiskelun, muiden harrastusten, perheen perustamisen ja työelämän vaatimusten kanssa. Uusia toimivia jäseniä saadakseen kiltojen tulee tarjota nuorille laadukasta ja monipuolista toimintaa, veteraaneja ja varttuneempia reserviläisiä unohtamatta”.
Vartiainen näkee suuria mahdollisuuksia löytää uutta potkua kiltatoimintaan maakuntajoukkojen perustamisen myötä. Maakuntajoukkoihin tulee liittymään varttuneempia, asuntonsa, autonsa ja kesämökkinsä jo maksaneita henkilöitä. Heillä on aikaa ja heillä voisi ehkä olla halukkuuttakin osallistua kiltatoimintaan.
Puheessaan Ahti Vartiainen otti kantaa myös aselajin tämänhetkiseen aliarvostukseen, joka ilmenee muun muassa äskeisissä Keuruutakin koskettaneissa päätöksissä. ”Pioneerirykmentti säilyi, toistaiseksi, mutta Keuruun Pioneerivarikolla tehty pitkäjänteinen tuotekehittely, valmistus ja osaaminen ollaan valmiit uhraamaan lyhyen aikavälin säästöille”. Pioneeritaitojen arvostus on valitettavasti päässyt heikkenemään. Ei muisteta, että pioneerit tekevät avainasioita, joita muut eivät osaa tai halua tehdä. Näiden taitojen merkityksen kohdalla sopisi oppia ottaa vastikään sotaa käyneistä maista, joissa pioneerien työtä on opittu arvostamaan, jatkoi Vartiainen.
|